Vauva-arki ja työnjako

Vauva-arki voi olla raskasta. Meille on tullut kyselyä siitä, miten toinen vanhempi voisi auttaa ja osallistua enemmän vauvan hoitoon, kun huomaa, että puolisolla on rankkaa.

Jos kotona on useampi vanhempi, on hyvä keskustella molempien odotuksista, työnjaosta ja toiveista, jotta arki sujuisi mahdollisimman sujuvasti. Vauvan ensisijainen vanhempi saattaa olla uupunut ja tuntea itsensä yksinäiseksi, koska vauvan hoitaminen on kokonaisvaltaista niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kun lisäksi kodin askareet ja muut vaatimukset pyörivät mielessä, eikä vanhempi saa levättyä vauvan nukkuessa, voi myös yöheräilyt ja itkut tuntua raskaammilta. Toinen vanhempi taas saattaa kokea lapsen syntymän jälkeen itsensä jopa hieman ulkopuoliseksi. Yhteentörmäyksiä voi siis tulla, jos asioista ei kotona keskustella avoimesti. 

Kahden vanhemman perheessä useimmiten synnyttänyt vanhempi on vauvalle ylitse muiden, mutta toinen vanhempi alkaa luoda heti alusta lähtien omanlaista suhdettaan lapseen. Synnyttäneellä vanhemmalla on tietty etulyöntiasema, sillä vauva on jo sikiöaikana tottunut hänen ääneen, nauruun, sydämen sykkeeseen ja jopa suoliääniin. Lisäksi syöttäessä vietetään pitkiä aikoja fyysisessä kontaktissa ja se on omiaan korostamaan tämän kiintymyssuhteen ensisijaisuutta. Ensisijainen vanhempi voi olla myös isä, isoäiti tai vaikka adoptiovanhempi – aikuisen status sinänsä on vauvalle yhdentekevä. Joskus ei-synnyttänyt vanhempi voi olla ”hoivaavampi” ja näin hänestä muodostuu ensisijainen vanhempi vauvalle.

Mitä aiemmin mahdollinen toinen vanhempi osallistuu aktiivisesti vauvan hoitamiseen, sitä helpompaa se usein on jatkossa. Kun ei-synnyttänyt vanhempi viettää paljon aikaa kontaktissa vauvan kanssa, etenkin ihokontaktissa, alkaa oksitosiini vaikuttaa ja luontaisesti ohjaamaan toistakin vanhempaa vauvan hoitoon enemmän osallistuvaksi. 

• Alle 3kk ikäinen vauva kiintyy ensisijaisiin huoltajiin ja suhtautuu yleensä varsin suopeasti kehen vain lempeästi käyttäytyvään vieraaseen.
  
  
• 4kk iän jälkeen vauvat alkavat usein suosia ensisijaista vanhempaa, mutta alle 6kk iässä vauvat kuitenkin edelleen hyväksyvät hoivaa usein keneltä vain.
  
  
• Noin 7-8 kuukauden iässä lapsi saavuttaa kehitysvaiheen, jossa hän kykenee kaipaamaan poissaolevaa ihmistä. Hän osoittaa kiintymystä hoivaajan ollessa paikalla, mutta osaa nyt myös etsiä häntä tämän ollessa poissa. Tällöin vauva saattaa alkaa suosia vain ensisijaista vanhempaa, jos toinen vanhempi ei ole säännöllisesti osallistunut hoitoon. Tämä ei sinänsä haittaa, jos se perheelle sopii, mutta tällöin ensisijainen vanhempi saattaa herkästi väsyä.
  
  

Joskus ensisijaiselle vanhemmalle voi olla vaikea antaa muille tilaa tehdä ja kokeilla asioita omalla tavallaan. Joskus näissä tilanteissa saattaakin olla helpompi astua selkeästi takavasemmalle ja mennä vaikka suihkuun, tai toiseen huoneeseen puuhailemaan. Antaa toisen vanhemman/isovanhemman tai muun turvallisen henkilön luoda omanlainen suhde lapseen. Vauva oppii nopeasti, että vanhemmat voivat tehdä asioita eri tavalla. Usein kiintymyssuhteet ovat keskenään erilaisia ja tasapainottavat hyvin toisiaan. Mitä enemmän ja säännöllisemmin myös toinen vanhempi viettää aikaa vauvan kanssa alusta lähtien, sitä varmemmin ja helpommin vauva voi hyväksyä hänet nukuttajaksi myös myöhemmin ja eroahdistuskausilla.


Varsinkin ensiviikkoina ja kuukausina toisen vanhemman osallistuminen voi olla esimerkiksi:

• Kodin askareiden hoitamista.
  
  
• Vauvan kylvetystä ja unikuntoon laittamista.
  
  
• Vauvan kanssa leikkimistä silloin, kun vauva on tyytyväinen.
  
  
• Puoliso voi hyvin osallistua yöheräämisiin, vaikka ei imetäkään. Tämä on korvaamaton apu ensisijaiselle hoivaajalle ja auttaa häntä jaksamaan. Öisin toinen vanhempi voi esimerkiksi vaihtaa vaipan ja tuoda sen jälkeen vauvan rinnalle. 
  
  
• Jos vauva syö pullosta, voi puoliso hoitaa osan yösyötöistä, jotta molemmat vanhemmat saavat levätä.
  
  
• Toinen vanhempi voi varmistaa, että imettävällä vanhemmalla on lähellä vettä ja helppoa syötävää imetyshetkillä.
  
  
• Ensisijaiselle vanhemmalle voi tarjota lepohetkiä esimerkiksi lähtemällä vauvan kanssa lyhyelle vaunulenkille.
  
  
• Kantovälineessä kantaminen ja ihokontaktin tarjoaminen vauvalle on oivia tapoja luoda suhdetta vauvaan.
  
  
• Toinen vanhempi voi herätä vauvan kanssa ja antaa ensisijaisen hoivaajan nukkua pidempään.
  
  
• Mukava teko, jonka voit ensisijaiselle vanhemmalle tehdä on tarjota usein apuasi eri askareisiin. Välttämättä vauvan hoidon lomassa ei ehdi edes miettiä minkälaista apua kaipaa ja tarjoukseen on helpompi tarttua.
  
  
• Kehu, kannusta, kuuntele ja kysy miten päivä on mennyt. Jos ajattelet, miten ihanasti puolisosi hoitaa vauvaa, kerro se hänelle!
  
  
• Sopikaa etukäteen jokin säännöllinen aika, milloin kotona oleva vanhempi saa omaa aikaa. Voitte sopia esimerkiksi, että aina puolison tullessa töistä, on kotona olevalla vanhemmalla 30min omaa aikaa siitä eteenpäin. Tämä toistuu aina ja pyytämättä, sillä väsyneenä on usein vaikea pyytää apua. Etukäteen tiedossa oleva oma aika voi auttaa ensisijaista vanhempaa jaksamaan, vaikka se ei juuri nyt siltä tuntuisikaan. Oman ajan voi käyttää itselleen haluamalla tavalla, on se sitten lenkki korttelin ympäri musiikkia kuunnellen, puhelu ystävälle sängyssä makoillen tai pitkä suihku ja hiusnaamio.
  
  
• Muistakaa, että myös toisella vanhemmalla on voinut olla rankka päivä töissä ja hän on voinut nukkua huonosti. Puhukaa siis avoimesti ajatuksistanne ja toiveistanne!
  
  

Kaikkea ei tarvitse toteuttaa, mutta poimi yltä teidän arkeenne sopivimmat vinkit. Vauva-arjessa kaikkia hoitotoimia ei tarvitse myöskään jakaa tasan, vaan toisen vanhemman osallistumista voi olla myös esimerkiksi kotitöiden hoitaminen samalla, kun toinen vanhempi ruokkii vauvaa.

Alkuun toinen vanhempi voi siis viettää aikaa vauvan kanssa silloin, kun vauva on tyytyväinen, hoitaa iltatoimia ja tehdä itselleen mieluisia asioita vauvan kanssa. Näin siteen luominen vauvaan sujuu luontevammin. Jos vauva syö pullosta, voi isä hoitaa osan syötöistä. Vanhempien ei myöskään tarvitse toimia samalla tavalla vauvan kanssa. Kaikki me olemme erilaisia ja molemmat vanhemmat saavat olla lapsen kanssa omalla tavallaan luontevasti. Toiset osoittavat rakkautta ja kiintymystä enemmän elein ja teoin, toiset sanoin. Vauva oppii nopeasti, että vanhemmat voivat tehdä asioita eritavalla.

Toista vanhempaa voi kannustaa toimimaan juuri siten, kun hänestä tuntuu luontevalta. Toisten on helpompi aloittaa tutustuminen vauvaan “suorittamalla jotakin” eli esimerkiksi vaipanvaihdot, kylvetykset, pukemiset on luontevia tapoja luoda suhdetta vauvaan ilman sen enempää miettimättä. Mitä enemmän ei-ensisijaisella hoivaajalla on mahdollisuuksia olla vauvan kanssa, sitä enemmän hän oppii lapsestaan ja muodostaa usein vahvan siteen lapseen. Vauvan uniasioihin osallistuminen ei ole poikkeus.