Lapsen yliväsymys

Lapsen yliväsymys

Yliväsymys on aihe, josta meiltä kysellään paljon. Miten yliväsymyksen voi tunnistaa? Voiko joissain tapauksissa olla kyse aliväsymyksestä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lasten unentarve on yksilöllistä, toiset lapset tarvitsevat enemmän unta, kun taas toiset pärjäävät lyhyemmillä yöunilla. Unen määrä on sopiva, jos lapsi voi päivisin hyvin ja vaikuttaa virkeältä. Lisäksi unen määrällinen tarve on yksilöllinen ja pitkälti perintötekijöiden säätelemä.

On todettu, että etenkin vauvoilla on hyvä kyky ottaa se uni, mitä vauva tarvitsee. Merkittävä unenpuute vaikuttaa olevan melko epätavallinen ilmiö alle 1-vuotiailla lapsilla, joilla unipaine ohjaa voimakkaasti unta. Yleensä, jos vauva tarvitsee lisää unta, on häntä vaikea herätellä, tai vauva nukkuu enemmän myöhemmin. Lapset, kuten aikuisetkin myös tasaavat unimääriä muutaman päivän sykleissä. Eli yhtenä päivänä voi lapsi nukkua enemmän kuin toisena. Jos yhtenä päivänä unet jäävät kovin lyhyiksi, on lapselle hyvä antaa tilaisuus nukkua hieman enemmän myöhemmin. 

On ymmärrettävää, että vanhemmat pelkäävät yliväsymyksen kierrettä lapsellaan ja riittävä sekä palauttava uni on kiistatta tärkeää lapselle. Vanhemman tehtävä onkin luoda otolliset olosuhteet nukahtamiselle ja nukkumiselle. 

On mahdollista, että pitkään jatkuneena liian vähäinen uni aiheuttaa unihaasteita; lapsi voi herätä tiheään nukahtamisen jälkeen tai lapsen on vaikea rauhoittua unille. Tällöin yliväsymys mitä luultavammin näyttäytyisi myös päiväaikaisina oireina: lapsi olisi väsynyt ja kiukkuinen, eikä jaksaisi osallistua leikkeihin ja olisi ärtynyt. Joissain tapauksissa lapsi voi mennä väsymyksestä ns. ”Ylikierroksille” ja rauhoittuminen on vaikeaa. Näissä tapauksissa aikuisen on hyvä yrittää aktiivisemmin rauhoittaa nukkumaanmenotilanteita tarjoamalla paljon läheisyyttä rauhallisen yhteisen tekemisen kautta. Voi kokeilla aikaisempaa nukkumaanmenoaikaa ja antaa lapsen nukkua pidempään, eli ei herätellä päiväunilta vaan annetaan lapsen nukkua niin kauan kuin lapsi nukkuu. Jos nämä keinot tehoavat ja lapsi alkaa nukkumaan paremmin, rauhoittumaan yöunille nopeammin ja olemaan enemmän oma itsensä päivisin, voidaan ajatella, että lapsi tarvitsi enemmän unta. 

Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi päiväkodin aloitus, joka on lapselle stressaavaa ja unet jäävät ehkä päiväkodissa lyhyiksi. Illalla lapsi haluaisi tankkailla läheisyyttä vanhemman kanssa eikä nukahtaa ja yöllä heräillään varmistelemaan vanhemman läheisyyttä. Tämä voisi aiheuttaa sen, että unet jäävät toistuvasti liian vähäisiksi. Tällöinkin usein lapset kuitenkin muutaman päivän välein tasaavat unimäärää ja nukkuvat paremmin hoidossa ja yöllä kotona, kunhan lapselle luodaan otolliset olosuhteet nukkumiseen.

Usein kuitenkin lapsen unihaasteisiin saattaa pikemminkin syynä olla se, että unta tulee päivisin liikaa tai nukkumaanmenoaika on liian aikainen, kuin yliväsymys. Jos lapsi ei osoita päiväaikaisia oireita ja nukuttaminen kestää ja/tai lapsi nukkuu levottomasti on mahdollista, että lapsi ei vain ole tarpeeksi väsynyt nukkumaan mennessä. Lapsen haukottelu ja kiukuttelu saatetaan myös joskus sekoittaa väsymykseksi, vaikka kyseessä saattaakin olla lapsen “tylsistyminen”. Jos tässä vaiheessa lasta yritetään nukuttaa, voi nukutus kestää todella kauan, tai sitten voi tulla paljon yöheräilyjä. 

Taaperoiässä esimerkiksi korostuu joillakin lapsilla se, että ennen unia olisi hyvä purkaa viimeiset energiat ja tämän jälkeen rauhoittua ennen nukkumaanmenoa. Unirutiiniin voikin sisällyttää ”iltavillin”, jossa saa kutittaa, nauraa, hyppiä ja riehua vielä esimerkiksi ennen iltasadulle rauhoittumista. Toisille taas sopii tämä ennen iltapesuja, jotta jää hieman pidempi aika rauhoittumiselle. Tämä on samalla mukavaa yhdessäoloa vanhemman kanssa, ennen yön pitkää eroa. Joskus, jos rauhoittuminen raskaan tai jännittävän päivän jälkeen on jäänyt vähäiseksi voi se näkyä esimerkiksi alkuyön heräilynä. Usein riittää kuitenkin normaalit iltatoimet ja samalla läheisyyden tankkailu vanhemman kanssa. Tällöinkään ei kyse ole useimmin ollut siitä, että lapsi olisi päässyt yliväsyneeksi, vaan siitä että rauhoittuminen on ehkä jäänyt vähäiseksi.

Aliväsymys sekoitetaan usein yliväsymykseksi. Jos lapsi on pirteä ja hyvällä tuulella hereillä ollessaan, on useimmiten kyse pikemminkin aliväsymyksestä. Jos kuitenkin olet huolissasi lapsesi terveydestä ja koet, että lapsi ei voi hyvin, on oltava yhteydessä neuvolaan.

Lapsen uni uskoo, että joskus yliväsymystä pelätään vähän liikaakin. Lapsen uni näkee asian näin: lapsi voi jonain päivänä päästä liian väsyneeksi ja näin ollen tulla kiukkuiseksi ja unille rauhoittuminen voi olla vaikeaa. Tämä ei kuitenkaan ole maailmanloppu, vaan kun lapsen saa rauhoittumaan, tulee uni yleensä helpostikin. Tärkeintä on miettiä ”miten saisin lapsen nyt rauhalliseksi” sen sijaan, että miettisi, miten saa lapsen väkisin nukahtamaan. Voi ottaa lyhyen, vaikka 10 minuutin aikalisän, tulla pois makuuhuoneesta, halailla, lukea kirjaa, piipahtaa vaikka viltin sisällä ulkona katsomassa tähtiä ja sen jälkeen mennä uudelleen rauhallisin mielin nukkumaan. Lapsen voi myös näissä tapauksissa antaa nukkua vähän pidempään, jos tuntuu, että nukahtaminen on venynyt. Vaikka jonain iltana nukahtaminen venähtäisikin, niin sitten nukutaan seuraavina päivinä enemmän. Näinhän se meillä aikuisillakin menee!