- 045 150 9551
- sofia@lapsenuni.fi
- Uudenmaankatu 2, Hyvinkää
Perheen hyvinvoinnin tukena
Perheen hyvinvoinnin tukena
Lapsen yliväsymys on aihe, josta meiltä kysellään paljon. Miten yliväsymyksen voi tunnistaa? Voiko joissain tapauksissa ollakin kyse aliväsymyksestä? Selvitetäänpä asiaa hieman yhdessä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lasten unentarve on yksilöllistä, toiset lapset tarvitsevat enemmän unta, kun taas toiset pärjäävät lyhyemmillä yöunilla. Unen määrä on sopiva, jos lapsi voi päivisin hyvin ja vaikuttaa virkeältä. Lisäksi unen määrällinen tarve on yksilöllinen ja pitkälti perintötekijöiden säätelemä.
On todettu, että etenkin vauvoilla on hyvä kyky ottaa se uni, mitä vauva tarvitsee, toki se ei välttämättä luonnostaan tule siinä rytmissä, mikä olisi ihanteellisinta koko perheen kannalta. Merkittävä unenpuute vaikuttaa kuitenkin olevan melko epätavallinen ilmiö alle 1-vuotiailla lapsilla, joilla unipaine ohjaa voimakkaasti unta. Yleensä, jos vauva tarvitsee lisää unta, on häntä vaikea herätellä, tai vauva nukkuu enemmän myöhemmin.
Lapset, kuten aikuisetkin myös tasaavat unimääriä muutaman päivän sykleissä. Eli yhtenä päivänä voi lapsi nukkua enemmän kuin toisena. Jos yhtenä päivänä unet jäävät kovin lyhyiksi, on lapselle hyvä antaa tilaisuus nukkua hieman enemmän myöhemmin.
On ymmärrettävää, että vanhemmat pelkäävät yliväsymyksen kierrettä lapsellaan ja riittävä sekä palauttava uni on kiistatta tärkeää lapselle. Vanhemman tehtävä onkin luoda otolliset olosuhteet nukahtamiselle ja nukkumiselle. Kurkkaa meidän toinen bloteksti unentarpeesta täältä.
On mahdollista, että pitkään jatkuneena liian vähäinen uni aiheuttaa unihaasteita; lapsi voi herätä tiheään nukahtamisen jälkeen tai lapsen on vaikea rauhoittua unille. Tällöin lapsen yliväsymys mitä luultavammin näyttäytyisi myös päiväaikaisina oireina: lapsi olisi väsynyt ja kiukkuinen, eikä jaksaisi osallistua leikkeihin ja olisi ärtynyt. Joissain tapauksissa lapsi voi mennä väsymyksestä ns. ”Ylikierroksille” ja rauhoittuminen on vaikeaa.
Näissä tapauksissa aikuisen on hyvä yrittää aktiivisemmin rauhoittaa nukkumaanmenotilanteita tarjoamalla paljon läheisyyttä rauhallisen yhteisen tekemisen kautta. Voi kokeilla aikaisempaa nukkumaanmenoaikaa ja antaa lapsen nukkua pidempään, eli ei herätellä päiväunilta vaan annetaan lapsen nukkua niin kauan kuin lapsi nukkuu. Jos nämä keinot tehoavat ja lapsi alkaa nukkumaan paremmin, rauhoittumaan yöunille nopeammin ja olemaan enemmän oma itsensä päivisin, voidaan ajatella, että lapsi tarvitsi enemmän unta.
Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi päiväkodin aloitus, joka on lapselle stressaavaa ja unet jäävät ehkä päiväkodissa lyhyiksi. Illalla lapsi haluaisi tankkailla läheisyyttä vanhemman kanssa eikä nukahtaa ja yöllä heräillään varmistelemaan vanhemman läheisyyttä. Tämä voisi aiheuttaa sen, että unet jäävät toistuvasti liian vähäisiksi. Tällöinkin usein lapset kuitenkin muutaman päivän välein tasaavat unimäärää ja nukkuvat paremmin hoidossa ja yöllä kotona, kunhan lapselle luodaan otolliset olosuhteet nukkumiseen. Samalla tavoin kuvatunlaista tilannetta voi ilmetä päiväunisiirtymien aikaan, kun unia aletaan jättämään pois.
Jos ajatellaan yliväsynyt-sanaa, niin ensimmäinen sen synnyttämä ajatushan on, että nyt lapsi täytyy saada äkkiä nukkumaan. Toki tiedämme, että tällaista lasta väsyttää tosi paljon, mutta nukahtaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, kun toinen käy aivan kierroksilla tai sitten lapsi heräilee tiheästi nukahtamisen jälkeen.
Tästä syystä kun lapsi on ylivirittynyt, nukuttamisaikeet kannattaakin hetkeksi unohtaa – niin nurinkuriselta kuin se tuntuukin. Mistä tahansa syystä rauhaton lapsi pitäisi ensin saada rauhoittumaan, jotta uni voi tulla
Nukuttamisen sijaan kannattaakin siis ottaa pieni aikalisä: Lapsen voi tällöin kietaista vilttiin ja piipahtaa ulkona tai parvekkeella haukkaamassa happea. Kierroksilla käyvän taaperon voi ottaa syliin ja jutella rauhassa, keinutella sylissä tai ehkä käydään hörppäämässä lasi vettä yhdessä ja sitten kokeillaan nukkumaanmenoa uudelleen. Imetetyn tai pulloruokitun lapsen voi rauhoittumisen jälkeen syöttää uudelleen, josko uni sitten tulisi rauhallisena.
Usein kuitenkin lapsen unihaasteisiin saattaa pikemminkin syynä olla se, että unta tulee päivisin lapsen omaan tarpeeseen nähden liikaa tai nukkumaanmenoaika on liian aikainen, kuin lapsen yliväsymys. Jos lapsi ei osoita päiväaikaisia oireita ja nukuttaminen kestää ja/tai lapsi nukkuu levottomasti on mahdollista, että lapsi ei vain ole tarpeeksi väsynyt nukkumaan mennessä.
Lapsen haukottelu ja kiukuttelu saatetaan myös joskus sekoittaa väsymykseksi, vaikka kyseessä saattaakin olla lapsen “tylsistyminen”. Jos tässä vaiheessa lasta yritetään nukuttaa, voi nukutus kestää todella kauan, tai liika uni voi lisätä yöheräilyjä.
Jos et tiedä onko kyse yli- vai aliväsymyksestä, voit rohkeasti kokeilla muutosta 1-2 viikon ajan ja katsoa helpottaako haasteet? Jos kokeilet ensin kasvattaa hiljalleen hereilläoloaikoja tai vähentää unimääriä, mutta lapsi muuttuu selvästi väsyneeksi, eikä haasteet tunnu helpottavan viikonkaan kuluessa, voit seuraavaksi kokeilla avustaa lasta aiemmin uneen. Tai toisinpäin.
Lapsi saattaa toisinaan vaikuttaa päivällä todella väsyneeltä, jos yö on rikkonainen. Tällöin syynä on usein kuitenkin vuorokausirytmin häiriöstä, eli unta tulee lapselle väärään aikaan vuorokaudesta, jolloin päivällä nukuttaisi ja yöllä uni on katkonaista. Jos tuntuu vaikealta selvittää, mistä unihaasteet johtuu ja kaipaatte apua, niin unipuhelussa voimme auttaa pohtimaan tarvittavia muutoksia juuri teidän lapsenne tarpeet huomioiden. Unipuheluun pääset täältä.
Viimeistään taaperoiässä korostuu monilla lapsilla se, että ennen unia olisi hyvä purkaa viimeiset energiat ja tämän jälkeen rauhoittua ennen nukkumaanmenoa. Unirutiiniin voikin sisällyttää ”iltavillin”, jossa saa kutittaa, nauraa, hyppiä ja riehua vielä esimerkiksi ennen iltasadulle rauhoittumista. Toisille taas sopii tämä ennen iltapesuja, jotta jää hieman pidempi aika rauhoittumiselle. Tämä on samalla mukavaa yhdessäoloa vanhemman kanssa, ennen yön pitkää eroa.
Muistetaan myös, että jo pienet lapset hyötyvät ulkoilusta hereillä ollessaan. Vauvan kanssa se voi olla ihmettelyä sylikkäin ulkona, taaperon ja leikki-ikäisen kanssa voi lähteä ennen iltapalaa ottamaan vaikka juoksukisaa lampputolppien välillä.
Joskus, jos rauhoittuminen raskaan tai jännittävän päivän jälkeen on jäänyt vähäiseksi voi se näkyä esimerkiksi alkuyön heräilynä. Usein riittää kuitenkin normaalit iltatoimet ja samalla läheisyyden tankkailu vanhemman kanssa. Tällöinkään ei kyse ole useimmin ollut siitä, että lapsi olisi päässyt yliväsyneeksi, vaan siitä että rauhoittuminen on ehkä jäänyt vähäiseksi. Muistetaan siis rauhoittavat, toistuvat iltarutiinit. Lapset tarvitsevat pitkäänkin vanhempien apua kierrosten laskemisessa ja unille käymisessä.
Aliväsymys siis sekoitetaan usein yliväsymykseksi. Jos lapsi on pirteä ja hyvällä tuulella hereillä ollessaan, on useimmiten kyse pikemminkin aliväsymyksestä. Jos kuitenkin olet huolissasi lapsesi terveydestä ja koet, että lapsi ei voi hyvin, on oltava yhteydessä neuvolaan.
Me uskomme, että joskus lapsen yliväsymystä pelätään vähän liikaakin ja se saattaa estää perheitä touhuamasta ja kokemasta asioita. Me näemme asian näin: lapsi voi jonain päivänä päästä liian väsyneeksi ja näin ollen tulla kiukkuiseksi ja unille rauhoittuminen voi olla vaikeaa. Joskus lomalla onkin ihana jäädä vielä hetkeksi tutkimaan maailmaan, istumaan ystävien kanssa tai lapsi jättääkin unet välistä, vaikka olisit ajatellut, että hän nukkuu menossa mukana päiväunet.
Tämä ei kuitenkaan ole maailmanloppu, vaan kun lapsen saa rauhoittumaan, tulee uni lopulta yleensä helpostikin.
Tärkeintä on miettiä ”miten saisin lapsen nyt rauhalliseksi” sen sijaan, että miettisi, miten saa lapsen väkisin nukahtamaan. Voi ottaa lyhyen, vaikka 10 minuutin aikalisän, tulla pois makuuhuoneesta, halailla, lukea kirjaa, piipahtaa vaikka viltin sisällä ulkona katsomassa tähtiä ja sen jälkeen mennä uudelleen rauhallisin mielin nukkumaan.
Lapsen voi myös näissä tapauksissa antaa nukkua vähän pidempään, jos tuntuu, että nukahtaminen on venynyt. Toki lapset ovat tunnettuja siitä, että jos illan nukahtaminen venyy, niin aamu alkaa vieläkin aikaisemmin. Sekään ei ole vaarallista, ehkä ilta oli mukava ja aikaisempi aamu on siitä mielellään maksettava hinta.
Toiset puolestaan tykkäävät pitää rutiineista kiinni ja sekin on täysin ok! Tehkää omalle perheelle parhaita valintoja, vaikka ne eroaisivat muiden päätöksistä.