Alkuyön heräily

Alkuyön heräily

Moni vanhempi törmää jossain vaiheessa siihen, että lapsi heräilee yksittäisiä kertoja tai tiheästi alkuyöstä. Toisia vanhempia alkuyön heräily ei juurikaan haittaa, jos he eivät ole itse menneet vielä nukkumaan, kun taas osa haluaisi nimenomaa alkuyöhön sen yhtenäisen unipätkän ja näin rauhallisempaa omaa aikaa, joka on täysin ymmärrettävää.


Mistä alkuyön heräilyt johtuvat ja mitä niille voisi tehdä?

Jokaisella lapsella syyt ja ratkaisut voivat olla hieman erilaisia, joten yhtä kaikkia koskevaa vastausta ei voida valitettavasti antaa. Alla kuitenkin muutama yleisin syy, mistä alkuyön heräily voisi johtua. Yleisin syy ei usein olekaan se, jota herkimmin ohjeeksi tarjotaan. Useammin lapsi onkin siis aliväsynyt eikä yliväsynyt, vaikka toki ylivirittyneisyyskin voi heräilyä aiheuttaa.


Lapsi ei ole riittävän väsynyt nukkumaan mennessään.

Ehkä yleisin syy alkuyön heräilylle tuntuu olevan se, ettei lapsi vain ole riittävän väsynyt nukkumaan mennessään. Päiväunta saattaa tulla turhan paljon lapsen unentarpeeseen nähden tai illan viimeiset päiväunet voivat olla liian pitkät tai lähellä yöunille menoa. Lapsi on tällöin yleensä hyväntuulinen illalla, nukkumaanmeno voi sujua hyvin tai vanhemmasta voi tuntua, ettei lapsi malta rauhoittua unille.

Lapsi saattaa kyllä nukahtaa helposti illalla, koska on tottunut menemään nukkumaan samoihin aikoihin ja ehkä illan valveaikakin on melkein riittävän pitkä. Illan nukkumaanmenoajan siirtäminen hiljalleen myöhäisemmäksi, päiväunien aikaistaminen tai rajaaminen lyhyemmäksi voi tällöin auttaa. Joskus alkuyön levottomuus on merkki siitä, että lapsi olisi valmis jättämään joitakin päiväunia jo pois: siirtymään kolmista unista kaksiin tai kaksista yksiin uniin.

Vanhempi ei ole lapsen vierellä

Alkuyön heräily voi myös johtua yksinkertaisesti siitä, että vanhempi ei ole lapsen vierellä. Pieni vastasyntynyt haluaa olla vanhemman lähellä pysyäkseen turvassa ja lämpimänä. Samalla tavoin vähän isompikin lapsi kaipaa usein varmistusta sille, että vanhempi on edelleen turvana, vaikkei häntä havahtuessa näekään. Tätä näkyy usein eroahdistuskausilla, mutta on hyvin yleistä myös koko vauvavuoden loppupuolen ajan. Kurkkaa ilmainen eroahdistusopas täältä.

Jos unimäärien tarkastelu ei auta, vanhempi voi kokeilla nukkuisiko lapsi alkuyön rauhallisemmin, jos vanhempi jääkin muutamana iltana lapsen vierelle. Jos kyse on eroahdistuksesta, voi yrittää löytää ratkaisuja helpottamaan näitä kausia. Joskus huoneessa ravaaminen ei myöskään tunnu enää niin ärsyttävältä, kun sille tietää syyn, vaikka juuri sillä hetkellä tilannetta ei pystyisi ratkaisemaankaan.

Nukkumapaikka vaihtuu

Herkemmät lapset saattavat havahtua, jos nukkumispaikka vaihtuu nukahtamisen jälkeen. Jos lapsi nukahtaa esimerkiksi vanhemman lämpimään syliin ja hänet lasketaan siitä viileään sänkyyn jatkamaan unia, voi lapsi havahtua hetken päästä hereille. Entä jos epäilet tämän olevan syynä teidän alkuyön heräilyillenne, mutta lasta ei vain saa nukahtamaan omaan sänkyyn? Ei hätää!

  1. Voit koettaa nukuttaa lapsen sylissä, mutta lämmittää oman sängyn sillä välin vaikkapa kauratyynyllä. Poista kauratyyny, kun siirrät lapsen sänkyyn jatkamaan unia.

  2. Voitko syöttää lapsen uneen suoraan sivuvaunuun, joko rinnalla tai pullolla esimerkiksi kylkimakuulla? Näin lapsi voi jäädä nukkumaan siihen, mihin on nukahtanutkin.

  3. Voit nukuttaa lapsen sinun viereesi perhepetiin ja jättää nukkumaan siihen, vaikka itse poistut. Huomioi, että perhepeti on turvallinen ja ettei lapsi pääse putoamaan.

  4. Jos perhepeti eikä sivuvaunu tunnu toimivalta, moni petaa lapselle lattiasängyn. Se voi olla yksinkertaisimmillaan vain patja lattialla, johon voit nukuttaa lapsen sinun viereesi ja jättää häneet siihen turvallisesti nukkumaan, vaikka itse poistut viereltä. Lattiasängystä vauvakaan ei pääse putoamaan, mutta huomioi, että huone on lapsiturvallinen, jos lapsi lähteekin liikkeelle.


Onko lapsi virittynyt nukkumaan mennessään?

Onko illan hereilläoloaika venähtänyt yhtäkkiä todella pitkäksi tai onko päivä ollut uudella tavalla kuormittava? Onko lapsi usein jo kovin itkuinen nukkumaan mennessään?

Toiset vanhemmat kokevat, että jos lapsi on kovin virittynyt nukkumaan mennessään, voi se aiheuttaa haasteita jatkaa unia lapsen havahtuessa ja näkyä näin ollen alkuyön heräilynä. Tällaista voi näkyä hetkellisesti, jos on juuri jätetty joitakin päiväunia pois, vaikka muuten siirtymä esimerkiksi kolmista unista kaksiin olisikin ajankohtaista. Tällöin heräily rauhoittuu usein muutaman viikon kuluessa. Tätä näkyy myös taaperoilla, jotka alkavat jättämään päiväunia välistä, vaikka unia vielä tuntuisi tarvitsevankin.

Myös erilaiset päiväaktiviteetit, uusien taitojen harjoitteleminen ja jännittävät tapahtumat voivat näkyä alkuyön levottomuutena samasta syystä.


Mitä tehdä, jos lapsi on yliväsynyt?

Jos vauva tai taapero ei tunnu nukahtavan ja on kovin itkuinen, niin sen sijaan, että miettisit, miten saan vauvan nukahtamaan nopeasti, koetakin miettiä, miten saan lapsen rauhoittumaan. Ylivirittyneet lapset käyvät vähän kierroksilla. Jos ajatellaan yliväsynyt-sanaa, niin ensimmäinen sen synnyttämä ajatushan on, että nyt lapsi täytyy saada äkkiä nukkumaan. Toki tiedämme, että tällaista lasta väsyttää tosi paljon, mutta nukahtaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, kun toinen käy aivan kierroksilla tai sitten lapsi heräilee tiheästi nukahtamisen jälkeen.

Tästä syystä kun lapsi on ylivirittynyt, nukuttamisaikeet kannattaakin hetkeksi unohtaa – niin nurinkuriselta kuin se tuntuukin. Mistä tahansa syystä rauhaton lapsi pitäisi ensin saada rauhoittumaan, jotta uni voi tulla. Kurkkaa meidän haastattelu aiheesta täältä.

Lapsen voi kietaista vilttiin ja piipahtaa ulkona tai parvekkeella haukkaamassa happea. Kierroksilla käyvän taaperon voi ottaa syliin ja jutella rauhassa, keinutella sylissä tai ehkä käydään hörppäämässä lasi vettä yhdessä ja sitten kokeillaan nukkumaanmenoa uudelleen.

Jos tämä on toistuvaa ja lapsi vaikuttaa iltaisin kovin väsyneeltä, voi illan viimeistä hereilläoloa koettaa lyhentää tai mahdollisesti koettaa lisätä päiväunien pituutta. Jos päiväunien pidentäminen tuntuu vaikealta, mutta yö on pidempi, yli 10h pituinen, voitte koettaa rajata yöunta lyhyemmäksi, jotta päivälle jäisi enemmän unta.


Muita syitä, joista alkuyön heräily voi johtua

Herättääkö jokin yllättävä ääni tai muu häiriötekijä alkuyöstä? Kylmä, kuuma, valoisuus tai äänet voivat luonnollisesti havahduttaa lapsen alkuyöstä hereille. Myös terveydelliset haasteet voivat aiheuttaa epämukavaa oloa ja lapsi voi kaivata tällöin enemmän apua unien jatkumiseksi. Jos sinulla herää huoli lapsen voinnista tai epäilet terveydellistä syytä heräilyjen taustalla, on hyvä olla yhteydessä neuvolaan tai lääkäriin. 


Entä jos mikään ei auta?

Monet vanhemmista kertovat, että yksittäiset alkuyön heräilyt pysyivät, vaikka mitä kokeilisi, kunnes 1-2 ikävuoden välillä ne jäävät itsestään pois. Lapsi vain tarkastelee vanhemman läsnäoloa. Usein alkuyön heräilyihin on kuitenkin mahdollista saada helpotusta, keinot ovat aina hieman erilaisia riippuen siitä, mistä juuri teidän alkuyön heräily johtuu.

Muista kokeilla yhtä muutosta myös 1-2 viikon ajan, jotta voit varmasti sanoa, onko siitä apua vai ei. Muutaman yön perusteella, ei voida sanoa vielä mitään, sillä lapsella kestää tottua uuteen rytmiin ja uusiin tapoihin. Jos tämän blogitekstin vinkit eivät tunnu auttavan tai et oikein osaa hahmottaa, mistä lähteä liikkeelle, voi esimerkiksi meidän whatsapp kysymyksillä saada henkilökohtaista apua. Klikkaa apua uniin tästä.