Herkkäuninen lapsi

Kun perheet lähtevät ratkomaan unihaasteita olisi hyvä yrittää pitää odotukset realistisina. Perheessä voi olla herkkäuninen lapsi, sillä jokainen meistä on omanlaisensa yksilö ja esimerkiksi temperamenttipiirteet vaikuttavat uniin paljonkin, joten esimerkiksi täysin yhtenäiset yöt eivät vain ole kaikille realistinen tavoite. 

Haasteen tässä toki luo perheille se, että pienen herkkäunisen lapsen kohdalla unien sujuminen vaikuttaa myös vanhempiin. Se on tottavie raskasta, mutta joskus, jos tiedostamme ettemme voi muuttaa yhtä asiaa, voimmekin löytää keinoja parantaa jaksamista jollain toisella tavalla. 

Herkkäuninen lapsi

Lapsi voi olla temperamentiltaan sellainen, että hän reagoi herkästi pieniinkin ärsykkeisiin ja uudet tilanteet saattavat vaatia enemmän aikaa, jotta hän tottuu niihin. Tämä kaikki voi näkyä myös unissa ja tällöin vanhempi usein kuvaa heillä olevan herkkäuninen lapsi. Toiselle vaikkapa yöasun materiaali voi tuntua kutisevalta ja jo se riittää häiritsemään unta. Tai sitten uusi nukkumapaikka tai erilaiset touhut päivällä näkyvät heti unissa. Uusien nukahtamistapojen omaksuminen voi olla haastavampaa kuin toisella. Herkkäunisuudessa voi kyse olla toki myös siitä, että esimerkiksi unipainetta ei ole tarpeeksi ja lapsi herää herkemmin sen vuoksi. 

Lapsen temperamentilla on siis vaikutusta nukahtamiseen ja nukkumiseen. Lapsi voi olla temperamentiltaan myös hyvin erilainen kuin sinä itse olet. Onko vauvasi ehkä samanlainen kuin toinen vanhemmista? Toiset kaipaavat esimerkiksi enemmän tilaa käsitellä asioita, toiset taas tiukkaa halausta vaikealla hetkellä. Toiset ärsyyntyvät helposti, kun toiset eivät puolestaan pienestä hetkahda. Ehkä toinen vanhempikin on herkkäuninen ja tarvitsee tietynlaisen uniympäristön ja stressittömän mielen, jotta unet sujuvat?

Vanhemman ja lapsen temperamenttipiirteiden yhteensopivuus vaikuttaa moneen asiaan. Jos vanhempi ja lapsi ovat temperamenttipiirteiltään kovin erilaisia, vaaditaan vanhemmalta usein enemmän mukautumista lapsen hoivaamisessa. Jos lapsi on todella rytminen esimerkiksi nukkumisen ja ruokailujen suhteen, mutta vanhempi puolestaan on joustavampi, voi arjen yhteensovittaminen olla alkuun opettelua ja se voi tuntua haastavammalta kuin esimerkiksi toisen lapsen kanssa, joka omaa samankaltaisia temperamenttipiirteitä kuin vanhempi.

Olemme unen suhteen yksilöllisiä

“Täydellisten unien” tavoittelun sijaan, voisi koettaa pyrkiä parantamaan unia. Koettaa saada kokonaistilannetta helpottamaan ja yrittää löytää asioita, jotka auttavat parantamaan omaa jaksamista. Herkkäuninen lapsi voi alkaa nukkua paremmin, kun vanhemmat huomaavat, millä tavoin oma lapsi eri tilanteisiin reagoi ja mitkä asiat tukevat hänen nukkumistaan.

Unilääkäri Henri Tuomilehto on kirjoittanut herkkäunisista aikuisista hyvin kirjassaan Nukkumisen taito. Tämä voi auttaa joitakin suhtautumaan myös oman lapsen uniin ymmärtäväisemmin.

”Herkkäunisen kannattaa myös omaksua keskiarvoajattelu. Kun korjaamme yhdessä tällaisen potilaan unta, emme tavoittele huippuöitä vaan lähdemme liikkeelle siitä, että huono yö ei olisi niin huono ja että huonojen öiden jaksosta ei tulisi niin pitkä. Tavoitteena on nostaa unen keskiarvoa, jolloin elämänlaatu paranee.

Ihminen voi pärjätä elämässään vallan mainiosti, vaikka olisikin unen suhteen herkkä. Sama ihminen voi olla muutenkin herkempi, herkkyys on yksi meidän ihmisten piirteistä. On tärkeää muistaa, että itseään ei pidä verrata nukkujana muihin. Olemme unen suhteen hyvin yksilöllisiä.”

Miten tukea herkkäunisen lapsen nukkumista?

Tärkeintä on koettaa pysähtyä oman lapsen äärelle. Unohtaa se, miten muiden perheiden lapset nukkuvat ja keskittyä huomioimaan, millaiset asiat tukevat tai häiritsevät oman lapsen unta. Tässä voi auttaa esimerkiksi unipäiväkirjan ylläpitäminen. Muista huomioida myös muut uneen vaikuttavat tekijät, jos esimerkiksi yöheräilyä on paljon. Voit lukea lisää täältä.

Voit kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin:

• Nukkuuko lapsi paremmin aktiivisen päivän jälkeen vai tuntuuko hän kuormittuvan hälinästä?
• Jos hereilläoloaika venähtää, nukkuuko lapsi paremmin vai onko heräilyä enemmän? Jos unet ovat parempia pidemmän valveen tai aktiivisen tekemisen jälkeen, lapsi voi olla jo valmis viettämään aikaa pidempään hereillä maailmaa tutkaillen.
• Auttaako ulkoilu ja liikkuminen lasta nukahtamaan helpommin ja nukkumaan paremmin? Pienenkin vauvan kanssa voi käydä ulkona sylikkäin ihmettelemässä.
• Auttaako iltakylpy rauhoittumaan vai nostaako se kierroksia? Millaiset iltatoimet teidän lasta rauhoittaa?

Temperamentin vaikutus uneen

Kuten yllä todettiin, temperamentti vaikuttaa paljon myös lapsen nukkumiseen. Mikään temperamenttipiirteistä ei ole toistaan parempi tai huonompi, vaan ne auttavat vanhempaa huomioimaan kunkin lapsen yksilölliset tarpeet. Kaikki arviointi on suuntaa antavaa, mutta tieto oman lapsen temperamentista voi auttaa vanhempia ymmärtämään, millaista hoivaa juuri oma lapsi tarvitsee. Arki voi sujua helpommin ja esimerkiksi unille rauhoittuminen sulavammin, kun vanhempi ymmärtää lapsen tarpeita. Herkästi ärtyvä lapsi voi oppia hiljalleen vanhempien avustuksella myös keinoja säädellä reaktioitaan, tai puolestaan ärtyvyys voi korostua tiettyjen ympäristön reagointitapojen vuoksi.

Seuraavien kysymysten avulla voit koettaa hahmottaa, miten oma lapsesi reagoi erilaisiin uneen liittyviin tilanteisiin ja sen pohjalta voit löytää keinoja helpottaa juuri teidän unianne, etenkin, jos teillä on herkkäuninen lapsi. Tämä on vain pintaraapaisu ja lisää lapsen temperamentin vaikutuksesta uniin löydät meidän kirjastamme Vauvan unen arvoitus, jonka saat omaksesi täältä. Kirja löytyy myös äänikirjapalveluista ja kirjastoista.

Aktiivisuus: Miten pian lapsi nukahtaa, kun hänet lasketaan sänkyyn? Mitä tapahtuu, kun lapsi nukahtaa tai herää yön aikana? Onko lapsi liikkuvainen, kun hän hakee unta, vai makoileeko hän rauhallisena? Herääkö lapsi verkkaasti vai ripeästi? Ehkä hän liikuskeleekin unta hakien, eikä vastustele unta? Mitä tapahtuu, jos annat hänen hakea unta tavallaan?

Rytmisyys: Toiset lapset tuntuvat toimivan kuin kello, toiset taas ovat rytmiltään hyvin vaihtelevia. Tämä piirre näkyy muun muassa lapsen uni-valverytmin muodostumisessa: onko se hyvinkin säännöllisen oloinen vai enemmänkin joustava? Voit tarkkailla vauvan uni- ja syömisaikoja. Toistuvatko ne suurin piirtein samoihin aikoihin vai ovatko ne enemmän epäsäännöllisiä? Jos ne ovat epäsäännöllisiä, onko sillä vaikutusta lapseen?

Suhtautuminen uusiin tilanteisiin kuvaa lapsen reaktioita tilanteissa, joissa hän kohtaa jotain uutta. Jos lapselle on luontaista suhtautua uusiin tilanteisiin lähestyvästi, hän usein kokee uudet tilanteet positiivisiksi, tutkii esimerkiksi uusia leluja innoissaan ja on utelias. Jos lapsi on taas vetäytyvä, uuden asian tai ihmisen kohdatessaan hän saattaa esimerkiksi kääntää päätä pois, alkaa hätääntyä, kun joutuu vieraan syliin, tai saattaa esimerkiksi sylkäistä uuden ruuan pois suustaan. Nukkumisessa tämä saattaa näkyä siten, miten lapsi suhtautuu uudessa ja vieraassa ympäristössä nukahtamiseen. Huojentavaa kuitenkin on, että ensireaktio ei ennusta lapsen myöhempää käyttäytymistä, kun tilanteet tulevat tutuiksi.

Sopeutuminen kuvaa reagointia ensireaktion jälkeen, joten sopeutuminen on riippumaton ensireaktiosta. Lapsi voi olla ensireaktioltaan vetäytyvä mutta hyvin sopeutuva tai ensireaktioltaan lähestyvä, mutta sopeutuminen on hitaampaa. Tämä näkyy esimerkiksi siitä, miten uudessa ympäristössä nukkuminen lopulta onnistuu. Mitä hitaampi lapsi on sopeutumaan, sitä enemmän hän tarvitsee aikaa ja tukea eri muutoksiin. Tällaista lasta voi auttaa ennakoitavuus arjessa.

Vastaus- eli responsiivisuuskynnys kuvaa sitä, kuinka voimakas ärsyke tarvitaan herättämään reaktio lapsessa. Jos lapsella on matala vastauskynnys, hän reagoi pieneenkin ärsykkeeseen, ja korkean vastauskynnyksen lapselle tarvitaan puolestaan voimakas ärsyke. Uniympäristössä tämä tarkoittaa sitä, miten herkkä lapsi on esimerkiksi materiaaleille ja eri nukkumisolosuhteille. Tätä ominaisuutta voi olla vaikea arvioida vauvasta, ja arviointi helpottuu, mitä isommaksi lapsi kasvaa. Toista lasta pienikin valonkajo häiritsee, siinä missä toinen taas nukkuu hyvin valoisammassakin ympäristössä.

Mielialan laatu kuvaa sitä, onko lapsi luontaisesti hyväntuulinen vai ärtyvä. Nukkumisessa tämä voi näkyä siinä, millaisena lapsi unilta herää ja miten hän nukahtaa. Herääkö hän aina hyväntuulisena vai itkuisena hyvienkin unien jälkeen? Jotkut vauvat nukahtavat aina pienen itkun kautta, mutta usein itkuisuus vähenee vauvan kasvaessa. Itkuisuus ei aina ole siis merkki esimerkiksi väsymyksestä tai siitä, että lapsi heräisi kesken unien.