Kuorsaava lapsi – milloin lääkäriin?
Lapsen kuorsaaminen on suhteellisen tavallinen ilmiö varsinkin flunssan yhteydessä, ja satunnaista kuorsaamista esiintyy varsin monella lapsella jossain kohtaa lapsuutta. Kuorsauksen syynä on usein ahtaus ylähengitysteissä, minkä taustalla voi olla erilaisia tekijöitä. Yleisimpiä lapsen ylähengitystieahtauman aiheuttajia ovat kita- ja nielurisojen liikakasvu, nenän tukkoisuus sekä muut nielun alueen rakenteelliset tekijät. Joskus oireiden taustalla voi olla myös ylipaino.
Flunssan yhteydessä nenän limakalvot turpoavat, ja nielu- sekä kitarisakudos saattaa kasvaa hetkellisesti kokoa. Tämän seurauksena ylähengitysteihin tulee tilapäistä ahtautta, joka yleensä helpottaa hengitystieinfektion väistyttyä. Jos lapsi kuorsaa flunssan aikana ja hetkellisesti sen jälkeen eikä tilanteeseen liity hengityskatkoksia, ei toimenpiteitä yleensä tarvita.
Milloin lääkäriin?
Kuorsauksen pitkittyessä ja jatkuessa myös hengitystieinfektioiden välillä tilannetta on usein hyvä arvioida tarkemmin. Kuorsaukseen saattaa liittyä liitännäisoireina suu auki hengittämistä, unenaikaisia hengityskatkoksia ja päiväväsymystä. Lapsi saattaa myös nukkua pää takakenossa pitääkseen hengitysteitä paremmin auki. Hengityskatkokset heikentävät unen laatua ja saattavat aiheuttaa yöllistä heräilyä. Erityisesti tilanteen pitkittyessä lapsella voi alkaa ilmetä päiväväsymystä. Runsas suuhengittäminen saattaa myös pitkän ajan kuluessa vaikuttaa purennan kehittymiseen. Mikäli lapsella esiintyy tällaisia oireita kuorsaamisen lisäksi, lääkärin arvio on paikallaan.
Kitarisa sijaitsee nenänielussa, eikä sinne näe ilman lääkärin tekemää peilitutkimusta tai tähystystä. Kookas kitarisa ahtauttaa nenänielua ja voi hankaloittaa nenän kautta hengittämistä. Nielurisat puolestaan sijaitsevat nimensä mukaisesti nielussa molemmin puolin, ja niiden tilanne sekä koko ovat yleensä arvioitavissa suoraan suun kautta katsomalla. Kuorsausta voi aiheuttaa varsinkin flunssien yhteydessä ilmaantuva nenän limakalvojen turvotus, jota voidaan hoitaa nenään annosteltavalla nenäkortisonisumutteella. Lääkäri voi arvioida nenän limakalvojen tilanteen katsomalla nenään, mikä onnistuu yleensä ongelmitta normaalilla vastaanottokäynnillä.
Mikäli kuorsausta esiintyy säännöllisesti ja varsinkin jos siihen liittyy edellä mainittuja liitännäisoireita, voidaan harkita kita- ja/tai nielurisojen leikkausta, mikäli oireiden taustalla todetaan risakudoksen liikakasvua. Perusterveen lapsen risaleikkaukset tehdään nukutuksessa yleensä päiväkirurgisesti, eli lapsi voi kotiutua huoltajan kanssa toimenpidepäivänä. Kitarisaleikkauksessa nenänielussa sijaitseva kitarisakudos poistetaan kokonaisuudessaan, jolloin nenänieluun saadaan lisää ilmatilaa ja täten nenähengittäminen helpottuu. Kuorsauksen hoidossa nielurisojen osalta tehdään nykyään yleensä osapoisto. Siinä poistetaan nielurisojen nielua ahtauttava osa ja syvempi risakudos jätetään paikalleen. Nielurisojen osapoistosta toipuu nopeammin, ja leikkauksen jälkeisen verenvuodon riski on huomattavasti pienempi kuin kokopoistossa.
Jos lapsella esiintyy kuorsausta, syynä on usein ahtaus jossain kohtaa ylähengitysteitä. Usein taustalla on nielu- ja kitarisojen liikakasvu, mutta syynä voi olla muitakin tekijöitä. Mikäli lapsen kuorsaus huolestuttaa, on järkevää kääntyä ammattilaisen puoleen tilanteen ja hoidon tarpeen arvioimiseksi.
Juha Vartiainen
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Terveystalo Hyvinkää
Aava ja Pikkujätti Hyvinkää ja Järvenpää
Kurkkaa meidän lääkäreiltä -osio täältä.